Proteiinien tarvetta on tutkittu paljon. Aiemmin proteiinien syöminen on liitetty lähinnä painonnostajiin ja fitnessurheilijoihin. Uusimmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että aivan tavallisetkin ihmiset tarvitsevat proteiineja. Ne auttavat erityisen hyvin painonhallinnassa. Ne vähentävät herkkujen himoa ja pitävät nälän loitolla pidempään. Näin sanovat useat ravitsemustutkijat ja laihdutuslääkärit.
Ihmisen keho pystyy varastoimaan proteiineja melko niukasti, joten niiden saantia täytyy tarkkailla. Ihmisen täytyy saada proteiineja noin gramma per painokilo. Eli jos painaa 60 kiloa niin tarvitsee 60 grammaa proteiineja per päivä. Purkillisesta raejuustoa saa esimerkiksi 40 grammaa proteiineja ja tämän saman määrän saa samasta määrästä jauhelihaa. Liha nimenomaan on erinomainen proteiinin lähde samoin kun kala ja tummat pavut. Kalasta saa myös runsaasti d-vitamiinia, joka on luustolle erittäin tärkeää. Kasvissyöjille hyvä vaihtoehto ovat soijapavut eli käytännössä tofu tai soijasuikaleet. Proteiineja saa myös maidosta, piimästä, jogurtista ja rahkasta. Joka päivä täytyy juoda ainakin kaksi lasia maitoa ja syödä liha- tai kala-ateria. Lisäksi on nautittava myös jogurttia, viiliä tai rahkaa. Kun hieman tarkkailee mitä syö ja syö monipuolisesti ja terveellisesti , niin päivän proteiinin tarve täyttyy melkein automaattisesti.

Tätä tietoa kannattaa käyttää hyväksi kun laihduttaa tai koettaa saada lihaksia kasvamaan. Jotkut kokevat, että proteiinijuomat tai proteiinipatukat ovat hyvä takuu siitä, että päivän proteiinintarve täyttyy. Näitä on kaupoissa myynnissä paljon erilaisia. Toisista saa enemmän proteiineja ja toisista vähemmän. Ruokavalio on kuitenkin se, joka ratkaisee jokapäiväisessä elämässä.

Kuopion yliopistossa on tehty tutkimus, että lapsemme syövät liian yksipuolista ruokaa. Tutkimus on tehty tutkimalla ala-aste ikäisten lasten ruokapäiväkirjoja. Poikkeamat ovat samoja mitä aikuisilta on huomattu. Mitä isot edellä niin sitä pienet perässä. Lapset saavat liikaa kovia rasvoja ja erityisesti suolaa. Sokeriakin käytetään liikaa. Puutetta on myös kuiduista, D-vitamiinista sekä B-vitamiineihin kuuluvasta folaatista.

Ruokavaliota pystyy korjaamaan melko vähäisillä muutoksilla. Täytyy alkaa tarkkailemaan ostettujen ruokien ja leipien suolapitoisuuksia sekä laittaa vähemmän suolaa kotiruokaan. Kannattaa suosia kokojyvätuotteita ja kasviksia, sillä niistä saa folaatteja. Välipaloina kannattaa suosia vitamiinirikkaita kasviksia ja juoda janojuomaksi vettä. Kalaa tulisi syödä ruoaksi ainakin kaksi kertaa viikosta. Näin turvataan lasten d-vitamiinin saanti. Alle kaksivuotiaille suositellaan annettavaksi d-vitamiinitippoja ruokavaliota täydentämään. Meidän aikuisten täytyy itse noudattaa näitä oppeja, niin lapsemme oppivat perässä.

Koululaisilla kouluaterioiden merkitystä on korostettava. Jopa joka kymmenes koululainen jättää kouluruokailun väliin ja syö omia välipalojaan. Suurin osa syö valikoiden ja vain pieni vähemmistö syö kaikkea tarjolla olevaa ruokaa.

Lapsille ei kannata syöttää lisäravinteita turhaan. Aika monet vanhemmat syöttävät lapsilleen pillereitä purkista vailla perusteltua syytä vain varmuuden vuoksi. Oikeasti lisäravinteita tarvitsevat vain kroonisesti sairaat ihmiset. Pillereistä voi olla enemmän haitta kuin hyötyä, ylisuuret annokset voivat aiheuttaa pahoinvointia ja muutoksia kehossa.